Belen tarina on värikäs. Tämän ison ukon kohtalona oli vartioida lampaita ketjuun sidottuna, mutta vartioimisen sijaan Bele toivotti kaikki uudet ihmiset tervetulleeksi suukoilla ja hännänheilutuksilla. Niinpä lempeä jättiläinen hylättiin kadulle ja pelastettiin sieltä tarhalle, nälkiintyneenä ja turkki huopaantuneena. Tarhalla poika sai elämäänsä ilon pilkahduksen, ruokaa oli riittävästi ja takkuturkki lähti trimmaajalla.
Nyt Bele on kotihoidossa Suomessa ja etsii itselleen loppuelämän kotia ❤

Bele on sosiaalinen ihmisten seuraaja, kotitunut hienosti kotikoiran elämään ja osaa kulkea hihnassa. Sisäsiisteyskin on jo hallinnassa eikä elämä esimerkiksi kerrostalossa ole hetkauttanut herran menoa. Muutamia temppujakin on jo opittu ja huomiota halutessaan saattaa sylistä löytää jättimäisen tassun. Belellä ei ole varsinaista ongelmaa muiden koirien kanssa, mutta poika arvostaa rauhaa ja omaa tilaa, joten emme suosittele aktiivisen koirakaverin talouteen. Löytyisiköhän Belelle koti jossa iloinen jättiläinen saisi rapsutuksia koko kokonsa edestä?